Osaamista mielenterveys- ja päihdetyöhön

Kuva: Succo, CC0, pixabay.com
Päihde- ja mielenterveystyö ovat olleet perinteisesti aloja, joiden asiakaskunta ei peräänkuuluta omia oikeuksiaan. Opiskelijan mielikuva päihde- ja mielenterveyssairauksista muodostuu valitettavan usein terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystystyön kuvan perusteella. Päivystykseen saapuu taas se känninen tyyppi, joka on siellä jo sadatta kertaa.

Mielenterveyden ongelmat ikävä kyllä seuraavat paljon päihteitä käyttäviä. Mielenterveysongelmat voivat ajaa päihteiden käyttöön ja toisaalta päihteiden käyttö voi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia. Mielenterveyden häiriöiden varhaisella tunnistamisella, ehkäisyllä ja laadukkaalla hoidolla on merkittävä vaikutus yksilön, kansanterveyden ja -talouden kannalta. Mielenterveyden ongelmista kärsivien tiedetään käyttävän runsaasti terveys- sekä sosiaalipalveluita. Heidän elinajanodote on suomalaisten keskiarvoa lyhyempi. Hoitamaton mielenterveysongelma voi peittää alleen vakavan somaattisen ongelman.

Päihde- ja mielenterveysongelmat eivät työllistä vain päihdehuollon ja psykiatrian erityispalveluita, vaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Kaarlo Simojoki valittiin Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan päihdelääketieteen professoriksi 1.7.2018 alkaen. Hän kertoi miettineensä päivystyksessä työskennellessään, miten vaikeaa näiden asiakkaiden on saada hoitoa. Ajatus siitä, että potilaan täytyy osoittaa olevansa hoidon arvoinen, tuntui epäinhimilliseltä ja vaikutti Simojoen valintaan päihdelääketieteeseen erikoistumiseen.

“Suomessa on yhä sellainen kulttuuri, että ihan sama vaikka ryyppäisit joka ilta ja hakkaisit vaimoasi, kunhan hoidat työsi, Simojoki kärjistää.
– Sitten kun putoat laidan yli ongelmakäyttäjien puolelle, oletkin yhtäkkiä juoppo, jota ei kannata auttaa. Turha tulla kitisemään, itsehän olet itsesi tuohon jamaan ajanut. Tällaisia asenteita on yhä paljon”.

Meillä tarvitaan osaamista ja koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon. Erilaiset mielenterveyttä heikentävät sairaudet ja päihdesairaudet ovat yksinään jo suuri kansanterveydellinen uhka, johon lääketieteellinen tutkimus on alkanut panostamaan. Lääketieteen rinnalle tarvitaan moniammatillista verkostoa ja yhteistyötä eri ammattikuntien välille.

Terveystieteiden maisteri Taina Ala-Nikkola selvitti väitöskirjassaan 2017 mielenterveyspalveluiden rakennetta Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. Ala-Nikkolan mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat monimuotoisia tilanteita, joissa yksilön kokonaistilanne vaikuttaa hoidon tarpeeseen. Erilaisten hoitovaihtoehtojen tarjoaminen varmistaa yksilöllisen vastaamisen potilaan hoitotarpeeseen ja tilanteenmukaiseen hoitoon.

Monipuolisten hoitovaihtoehtojen ja yksilöllisen hoitopolun tarjoamiseen tarvitaan osaajia eri puolelle palveluverkostoa. Perustutkintoa laaja-alaisempaa osaamista päihde- ja mielenterveystyöhön tarjoavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.

Ammattitutkinnon opiskelija saa työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Erikoisammattitutkinnon opiskelija saa vankan ammattitaidon toimia asiantuntijana yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla hoito- ja kuntoutustyössä. Koulutuksessa painottuvat ammatillinen, tavoitteellinen vuorovaikutus ja kyky kohdata asiakas ja hänen läheisensä. Koulutuksen tavoite on kasvattaa opiskelijan monialaista osaamista.

Tutkinnot muodostuvat kahdesta pakollisesta tutkinnon osasta ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Valinnaiset tutkinnon osat syventävät tutkinnon suorittajan osaamista ja antavat valmiuksia erilaisten asiakasryhmien kanssa työskentelyyn.

Aikaisempi työkokemus ja/tai soveltuva koulutus vaikuttavat valmistavan koulutuksen laajuuteen. Osaamisen tunnistamisen kautta tutkinnon suorittaja voi edetä myös suoraan tutkinnon osien näyttöön.

Mielenterveys- ja päihdetyön näyttöaineistojen kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää opiskelijoille ja työelämälle käyttäjäystävällisiä palveluita. Palvelut tuotetaan opiskelun ja ohjaamisen tueksi. Hanke on Opetushallituksen rahoittama ja päättyy joulukuussa 2018. Hanke on toteutunut opetusta antavien oppilaitosten yhteistyönä työelämän toiveita kuunnellen.

Hankkeen tuottamaan aineistoon voi tutustua tässä blogissa ja Facebookissa.

Saila Lempiäinen
Sosiaali- ja terveysalan opettaja
Suomen Diakoniaopisto


Lähteet
Tilaa: Blogitekstit (Atom)